Kuinka isäntäperheenä oleminen voi muuttaa elämän pysyvästi

Kun puhelin soi ja kaikki näkivät, että soittaja oli Gaby Ecuadorista, nousi hymy kasvoillemme. Kokoonnuimme puhelimen ääreen ja rupesimme juttelemaan kuin olisimme nähneet toisiamme joka päivä.” Puhelintapaamisessa olivat Gaby, Lita, Sonja ja Verena – neljästä eri maasta tulevat neljä tyttöä, jotka eivät olleet muutamaa päivää aiemmin koskaan tavanneet toisiaan. Heitä kaikkia yhdisti keskenään yksi syvä side: he kaikki olivat olleet vaihto-oppilaina Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa, ja kaikki majoittuivat saman isäntäperheen luona vaihtovuosiensa aikana.

Andy ja Cheryl Vogt, joita kaikki vaihto-oppilaat kutsuvat edelleen isäksi ja äidiksi, päättivät ryhtyä isäntäperheeksi ensimmäistä kertaa yli 10 vuotta sitten, ja ovat jatkaneet siitä asti samalla tiellä. Vietimme heidän kanssaan päivän Oslossa, jossa nämä vaihto-oppilaat (Gabyä lukuun ottamatta) kohtasivat toisensa kasvotusten lähes ensimmäistä kertaa. Andy ja Cheryl olivat saapuneet Osloon Kanadasta, ja matkalla mukana oli myös heidän poikansa Ben. Sonja oli tullut Osloon kotimaastaan Suomesta. Verena Itävallasta tuli Norjaan nykyisestä kotikaupungistaan Berliinistä. Lita puolestaan oli heille eräänlaisen emännän ja Oslon paikallisoppaan roolissa. Valitettavasti Gaby ei pystynyt tulemaan Ecuadorista Osloon, mutta oli porukassa henkisesti mukana pitäen ahkerasti yhteyttä puhelimitse.

Kun seuraa ryhmää viettämässä aikaa yhdessä ja tekee havaintoja, useat asiat nousevat selvästi esille

Ensinnäkin Vogtit ovat omanlainen ja erityislaatuisen sydämellinen perhe – mukavia, kilttejä toisilleen, läheisiä ja myös melkoisen anteliaita, avokätisiä. He vitsailevat ja nauravat paljon, huumorintajua riittää. Etenkin Andy nauttii vitsailusta ja leikinlaskusta, niin kauan kun se ei loukkaa ketään.

Toinen asia, jonka Vogteista havaitsee, on siteet, jotka heillä on jokaiseen vaihto-oppilaaseen. Siteet ovat poikkeuksellisen läheiset jokaisen kohdalla. Ystävyyssuhteisiin vaihto-oppilaiden kanssa liittyy paljon historiaa, luottamusta ja hienoja muistoja.

Kolmantena voimme mainita, että kokemus vaihdosta muovasi heidän kaikkien elämää. Näistä kokemuksista on ollut heille kaikille erittäin paljon iloa ja hyötyä. Saamme kuulla, kuinka Sonjasta tuli aiempaa avoimempi ja hänen itseluottamuksensa kasvoi. Gabyn englannin kielen taito kehittyi harppauksin. Vogtit ovat matkustaneet jokaisen vaihto-oppilaan luokse vuorollaan. He ovat käyneet muun muassa Norjassa ja Ecuadorissa sekä olleet vieraina Sonjan häissä Suomessa.

Vogtit halusivat olla isäntäperhe, koska he halusivat tarjota oppilaalle hyvän ja turvallisen paikan elää, runsaasti tukea sekä unohtumattomia kokemuksia ja elämyksiä. Ja vastineeksi he saivat paljon enemmän kuin osasivat odottaa – he saivat kokemuksia monikulttuurisuudesta heidän omassa kodissaan. He näkivät omien lastensa maailmankuvan avartuvan, he kehittyivät monella tavoin viisaammiksi, kypsemmiksi ja itsevarmemmiksi. Mikä tärkeintä, he saivat omien sanojensa mukaan neljä uutta tytärtä perheeseensä.

Isäntäperheenä toimiminen ei tietenkään ollut joka hetki pelkkää ruusuilla tanssimista – vaihtareilla oli myös runsaasti velvollisuuksia ja heidän odotettiin osallistuvan aktiivisesti jokapäiväiseen perhe-elämään. Kuten Andy asian ilmaisee: ”Kun päätimme ryhtyä isäntäperheeksi, sanoimme että tulemme kohtelemaan näitä nuoria aivan kuin omia lapsiamme. Heillä ei olisi mitään erityisiä sääntöjä tai erityistä suosimista, vaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin perheenjäsenillä. Ja sen vuoksi erilaisten askareiden yhteydessä välillä tulee riitoja ja kyyneleitä, mutta onneksi vastapainona myös huumoria ja naurua.”

Mutta mitkään vaikeudet ja haasteet eivät himmennä sitä faktaa, että Vogtin perheenjäsenten elämä muuttui pysyvästi juuri näiden neljän vaihto-oppilaana olleen nuoren naisen ansiosta: ”He rikastuttivat elämäämme todella paljon. Nyt meillä on enemmän ihmisiä, joita rakastaa. Kiinnyimme vahvasti näihin neljään nuoreen. He eivät vain majoittuneet kotonamme, ja lähteneet 10 kuukautta myöhemmin ta kaisin kotimaahansa, vaan heistä tuli osa perhettämme. Ja aina kun perhe kasvaa, se on kiva juttu ja elämä tuntuu vain paremmalta.”

Isäntäperheenä ollessa avautuu uusi maailma täynnä mahdollisuuksia, kokemuksia, elämyksiä ja lähisuhteita – ei pelkästään vaihto-oppilaille, vaan yhtä lailla heidän isäntäperheilleen. Sonjan musikaalisuus ja innokkuus oppia uusia asioita, Verenan periksiantamaton persoonallisuus, Gabyn ajoittaiset vaikeudet ja toisaalta yhtäkkiset etenemiset englannin kielen taidossa, Litan kunnianhimoisuus ja filosofisen pohdiskeleva luonne – kaikki nämä persoonallisuudet toivat jotain uutta, kaunista ja aivan ihanaa Vogtien kotiin. Mitä kaikkea sinä tuletkaan saamaan, kun avaat ovesi ja otat vastaan.

Vogtin perhe, Kanada