Tue May 21 2024
Itävaltalainen Laryssa vietti vaihtovuoden Nebraskassa, Yhdysvalloissa.
Lähdin kesällä 2022 vaihtoon, joka kesti 10 kuukautta eli vietin kokonaisen lukuvuoden ulkomailla. Alun perin halusin asua lämpimässä osavaltiossa lähellä rannikkoa, kuten Kaliforniassa tai Floridassa, mutta valitettavasti tarjolla ei ollut kiinnostuksen kohteisiini ja odotuksiini sopivia isäntäperheitä. Tämä saattoi johtua pandemiaan liittyvistä syistä, koska se vaikutti moniin kotitalouksiin Yhdysvalloissa. Siksi STS etsi sopivaa isäntäperhettä koko maasta. Sain tiedon sijoituspaikastani vasta kaksi viikkoa ennen lähtöäni. Älä siis ole kärsimätön, vaan luota prosessiin, sillä järjestö löytää hyvin todennäköisesti sinulle sopivan paikan.
Päädyin asumaan Lincolniin, Nebraskaan, joka on noin 300 000 asukkaan yliopistokaupunki Yhdysvaltain keskilännessä. Aluksi en ollut kovin innostunut siitä, että minun piti asua osavaltiossa, jossa on enemmän lehmiä ja lampaita kuin ihmisiä (varsinkin kun olen tottunut kotikaupunkiini Wieniin). Tiesin kuitenkin, että kyseessä oli väliaikainen seikkailu, enkä saisi tuomita paikkaa ennen kuin olin edes lähtenyt kotikaupungistani. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, jotka olen oppinut ulkomailla: älä tuomitse tilannetta tai ihmistä ennen tutustumista tai ilman, että olet muodostanut oman käsityksesi.
Toinen tärkeä askel onnistuneessa vaihdossa on poistua omalta mukavuusalueelta ja sanoa ”kyllä” uusille asioille, uusille paikoille, uusille ruoille, uusille ideoille, uusille ihmisille ja niin edelleen. Voit elää elämääsi täysillä vain, jos hyväksyt epämukavuuden tunteen.
Kolmas saamani oppi on se, että minä olen parasta seuraa itselleni. Tietenkin ympärilläni oli jatkuvasti ihmisiä, kuten isäntäperheeni vanhemmat, sisarukset, ystäväni ja opettajani, mutta kukaan ei ymmärtänyt tilannettani tai tunteitani yhtä hyvin kuin minä. On täysin ok kokeilla jogurttijäätelöä yksin tai mennä yksin jalkapallo-otteluun. Aloin nauttia omasta seurastani noiden 10 kuukauden aikana, ja viihdyn yhä mainiosti itsekseni, kun ketään ei ole paikalla. Mielestäni tämä on merkittävä askel itsenäistymisessä.
Millaista elämä Yhdysvalloissa oli? Se ei tietenkään ole niin loisteliasta kuin mitä televisiossa näytetään, mutta lähellä sitä. Rakennukset ja asuinalueet näyttävät aivan samanlaisilta kuin elokuvissa, ja siellä on valtavia ulkoilmaostoskeskuksia, joissa on kaikenlaisia kauppoja ja tuotemerkkejä, joita meillä ei (valitettavasti) ole Euroopassa. Koulualueet ovat jättimäisiä, ja niihin kuuluu uima-allas, useita kuntosaleja, painonnostosali, juoksurata, jalkapallokenttä, koripallo- ja tenniskenttä, valtava parkkipaikka ja monikerroksisia koulurakennuksia, joissa on erilaisia luokkahuoneita. Koulut tarjosivat myös monenlaista vapaa-ajan toimintaa, kuten urheilua, teatterikerhoa, matematiikkakerhoa, väittelykerhoa ja niin edelleen.
Takaan, että löydät itsellesi mieluisan harrastuksen. Ja jos et, kokeile rohkeasti uusia asioita. Suurin tavoitteeni oli kokeilla mahdollisimman paljon uusia asioita, joten ilmoittauduin urheiluseuroihin. 10 vaihtokuukauden aikana kuuluin softball-joukkueeseen, tyttöjen koripallojoukkueeseen ja yleisurheilujoukkueeseen. Osallistuin myös matikkakerhoon, koodaavat tytöt -kerhoon, podcast-kerhoon, nuorisokirkkoon ja Feministit muutoksen puolesta -kerhoon. Nämä vapaa-ajan harrastukset olivat loistavia tapoja saada uusia kokemuksia ja myös tutustua ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Vielä tänäkin päivänä olen yhteydessä läheisimpiin ystäviini Yhdysvalloista.
STS teki todella hyvää työtä isäntäperheen valinnassa, koska meillä oli samat kiinnostuksen kohteet ja yhteiset harrastukset, kuten matkustaminen, liikunta, sarjojen katsominen, shoppailu ja kirjojen lukeminen. Isäntäperheeni isällä oli suuri kokoelma lautapelejä, joten pelasimme joka päivä eri peliä. Isäntäperheeni äiti oli innostunut urheilusta, joten lenkkeilimme yhdessä ja kävimme jalkapallo-, koripallo-, jääkiekko- ja baseball-otteluissa. Isäntäperheeni veljet pelasivat paljon Nintendo Switchillä, joten teimme sitä yhdessä. Olin onnekas, että he innostuivat esittelemään minulle amerikkalaista kulttuuria. Matkustelimme eri osavaltioissa, kävimme amerikkalaisissa kaupoissa ja kokeilimme yhdessä uusia ruokia.
Kasvoimme yhdessä perheenä, ja tiedän, että he ovat toinen kotini. Nämä ihmiset tekivät vaihtovuodestani unohtumattoman, sillä meillä oli yhdessä paljon hauskoja hetkiä. Olen edelleen usein yhteydessä isäntäperheeseeni, ja he tulevat käymään luonani tänä kesänä, joten voin vihdoin näyttää heille lempipaikkojani Wienissä ja opettaa heille itävaltalaista kulttuuria!
Minulla ei ole yhtä tiettyä muistoa, joka nousisi ylitse muiden. Vietin Yhdysvalloissa monia ikimuistoisia hetkiä. Isäntäperheeni vanhempani veivät minut kerran Teksasiin road tripille, joka oli hyvin erilainen mutta todella hauska kokemus. Heti kiitospäivän jälkeen päätimme ajaa Chicagoon muutamaksi päiväksi ja tutustua siisteimpiin paikkoihin. Joulukuussa, kun Lincolnissa oli –23 °C, isäntäperheeni äiti lensi kanssani Los Angelesiin, jossa katselimme tärkeimpiä nähtävyyksiä ja pidimme yhdessä hauskaa. Kevätloman aikana lähdimme retkeilemään leirintäautolla kuuluisimpien ja kauneimpien kansallispuistojen halki.
Minulla on hyviä muistoja siitä, kun ystäväni ja minä ajelimme ympäri kaupunkia musiikkia soittaen, voitimme viestikilpailun tai yökyläilimme toistemme luona. Rehellisesti sanottuna jokainen päivä Yhdysvalloissa oli ainutlaatuinen ja erityinen.
Vaihtoni ei kuitenkaan ollut pelkkää positiivista: jouduin vaihtamaan koulua ensimmäisen lukukauden jälkeen, koska en tuntenut oloani turvalliseksi ensimmäisessä koulussani. Valitettavasti väkivalta ja huumeongelmat ovat yleisiä ongelmia amerikkalaisissa lukioissa. Otin yhteyttä STS:ään ongelmistani, ja paikallinen koordinaattori yritti välittömästi löytää ratkaisun tilanteeseeni. Lisäksi oli vaikea löytää aitoja ystäviä, joiden kanssa viettää vapaa-aikaa. Keskilännen ihmisiä pidetään hyvin ystävällisinä ja vieraanvaraisina, mitä he varmasti ovatkin, mutta he ovat myös pinnallisia, ja tuntui siltä, että kaikilla oli jo valmiiksi omat ystäväpiirinsä. Keskusteltuani monien ikätovereideni kanssa löysin vihdoin tyttöporukan, joka otti minut vastaan ja vietti aikaa kanssani. Älä siis pelkää puhua, jos sinulla on ongelmia, ja puhu mahdollisimman monelle!
Suosittelen ehdottomasti vaihtoon lähtemistä. Se auttoi minua parantamaan englannin kielen taitojani ja tutustumaan amerikkalaiseen kulttuuriin. Lisäksi se teki minusta itsenäisemmän ja opetti minulle monia asioita, joista on hyötyä tulevaisuuttani ajatellen. Kaikista ikävistä tapahtumista huolimatta en katunut päivääkään päätöstäni lähteä kotikaupungistani opiskelemaan ulkomaille. Muistelen edelleen kaikkia hauskoja hetkiä, kaikkia elinikäisiä suhteita ja kokemuksia, joita olen saanut. Vaihtovuosi ei ole vain vuosi elämästä, vaan elämä vuoden aikana.