Fri Sep 22 2023
Hei! Nimeni on Lina, olen kotoisin Itävallasta ja vietin 5 kuukautta vaihto-oppilaana Gonzalesissa, Louisianassa vuoden 2023 alkupuoliskolla!
Halusin lähteä englanninkieliseen maahan, koska olen aina rakastanut kieltä. Olin kiinnostunut Iso-Britanniasta ja USA:sta. En oikein muista, miksi en silloin harkinnut Australiaa tai Uutta-Seelantia, jotka ovat myös upeita kohteita (lähtisin vaihtoon uudestaan, jos voisin, haha!). Mutta Lousiana, USA oli täydellinen ja minulle tarkoitettu, tiedän sen.
Vielä muutama plussa USA:lle (kyllä, laskin yhteen plussat ja miinukset ): New Yorkin Welcome Camp, tietyt juhlapyhät ja koulujen yhteishenki <3 Ajattelin myös, että on jännittävää lähteä niin kauas – se oli aluksi pelottavaa, ja lopulta niin siistiä :D Päädyin asumaan Louisianaan, USA:n eteläosaan 5 kuukaudeksi <3
Uskomattoman mahtavaa. Sain kolme uutta sisarusta, joista kaksi asui kotona, eli hostsiskoni Reagann (13) ja hostveljeni George (6). Sitten oli hostvanhemmat, jotka olivat ihania ihmisiä. Oli myös onni, että isovanhemmat asuivat aivan vieressämme! He olivat kuin kolmannet isovanhempani. Aina kun tarvitsin jonkun, jolle puhua, saatoin vain mennä kuistin toiselle puolelle istumaan ja juttelemaan heidän kanssaan <3 Heillä oli myös yhteensä neljä koiraa (kaksi mopsia, chihuahua ja eräänlainen nakkikoira), mikä teki asumisesta siellä eeerittäin hauskaa. Oreo-kissa oli se, joka rauhoitti minua haha!
Joka tapauksessa minulla oli onnea isäntäperheeni kanssa, he ottivat minut vastaan ensimmäisestä päivästä lähtien aivan kuin olisin aina ollut osa heidän perhettään. Sain tehdä heidän kanssaan kaikkia niitä yksinkertaisia asioita, jotka tekivät heidän elämästään niin erityistä. He myös tutustuttivat minut lähiympäristöön, ja veivät minut usein uusiin paikkoihin. Se oli niin mahtavaa, koska kaupunkini sijaitsi vain noin tunnin matkan päässä New Orleansista. Vaikka New Orleans voi olla aika vaarallinen tiettyinä aikoina, sain nähdä paljon mahtavia paikkoja perheeni ansiosta! Vaihto ei tietenkään ole lomaa, joten yritin myös auttaa kaikessa missä pystyin: tiskasin, autoin siivoamisessa, pidin huoneeni siistinä, huolehdin hostveljestäni ja pesin omat pyykkini. Vaihto-oppilaselämä uudessa maassa on silti tavallista elämää. Jokainen saamasi tilaisuus on niin erityinen, koska perheesi tekee kaiken oman elämänsä ohella! Muista aina olla kiitollinen, ja osoita se heille <3
Niitä on kaksi: ensimmäinen oli saapuminen isäntämaahani. Olin niin innoissani siitä kun seikkailuni vihdoin alkoi, etten ajatellut loppua, sitä pelottavaa osaa. Lentokoneessa sitten tajusin, että jätin todellakin kotimaan taakseni. Ja ensimmäisenä yönä uudessa huoneessani tunsin olevani todella yksin. Ja tuo on niin normaalia!!! En vain osannut odottaa sitä tunnetta. Joten anna itsellesi aikaa sopeutua.<3 Älä kiirehdi, vaan totuttele hitaasti uuteen elämääsi askel askeleelta. Ja vietä aikaa isäntäperheesi kanssa niin paljon kuin voit sen sijaan, että jäisit yksin huoneeseesi. Lupaan, että tunnet olosi kotoisaksi ennen kuin huomaatkaan!
Toinen asia oli se, miten eri tavalla ihmiset käsittelivät tilanteita verrattuna kotimaahani. Ei niin kuin minä olin oppinut, ei niin kuin vanhempani tekevät jne. Ja huomasin joskus, että se ärsytti minua, mikä sekin on normaalia.
Mutta USA on paikka toisella puolella MAAPALLOA - totta kai asiat ovat erilaisia. Ja on sinun tehtäväsi olla sinut asian kanssa. Tulit maahan ulkomaalaisena, joten sinun vastuullasi on oppia. Voit tietysti kertoa muille tavoistasi, ja ehkä se pistää heidät miettimään, ja he oppivat jotain, mutta älä odota sitä! Vaihtokohteesi tavat eivät ole "outoja", vaan sinä olet se, joka ei ymmärrä näitä asioita :)
Vau...tämä on vaikea kysymys! On ollut niin monia hetkiä, jolloin olen vain miettinyt "voiko tämä edes olla totta?" :) Luulen kuitenkin, että lempimuistoni oli viikonloppumatkamme Mississippiin ja Alabamaan. Kävimme katsomassa lentonäytöksen Mississippissä ja ajoimme sieltä Alabamaan, jossa näimme auringonlaskun rannalla - se oli ihanaa. Rakastan merta niin paljon. Majapaikkanamme oli pieni leirintäalue, jossa nukuttiin pienissä mökeissä, ja meidän mökkimme sijaitsi suoraan lahden rannalla. Aamulla kun heräsin katsomaan auringonnousua, näin delfiinejä! Se oli todella maagista!
Ja toinen ihana muisto oli show, johon pääsin yhden parhaan ystäväni Reesen kanssa. Se oli tanssi- ja laulunäytös, joka oli mieletön! Se tuntui aivan uskomattomalta...
Mutta myös kaikki pienet asiat <3 Kahvin ja bageleiden valmistus hostveljeni kanssa aamuisin ennen kuin koulubussi saapui, ranskan tunnit suosikkiopettajani kanssa, kaikki näkemäni auringonnousut, hauskat illalliset yhdessä...Niin monia kauniita muistoja, jotka jäävät mieleeni ikuisiksi ajoiksi. Voin kertoa sinulle yhden asian: vaihtosi on ohi nopeammin kuin voit kuvitellakaan. Jokainen hetki on tärkeä – sekä pienimmät että suurimmat, ne kaikki ovat niin erityisiä. Ole siis läsnä kaikessa, älä koskaan unohda, kuinka onnekas olet! Ja pidä hymy huulillasi, koska olet saanut niin uskomattoman, ainutlaatuisen tilaisuuden!!! <3
ÄLÄ vertaa itseäsi muihin vaihto-oppilaisiin!!! Se on pahinta, mitä voit tehdä, koska saatat päätyä unohtamaan oman vaihtosi erityispiirteet. Ollaan rehellisiä - useimmilla meistä on se pieni unelma Kaliforniasta, jostain hienosta paikasta rannalla. Mutta on olemassa NIIN paljon muita osavaltioita, jotka ovat NIIN siistejä ja NIIN mielenkiintoisia!!! Ei vain Yhdysvaltojen osavaltiot, vaan KOHDEMAAT YMPÄRI MAAILMAA! Joten ennen kuin alatte verrata omia vaihtokokemuksianne muiden kokemuksiin, niin katsokaa omianne, ja nähkää niiden ainutlaatuisuus. Vaihtokohteesi on sinun paikkasi syystä, sinun oli tarkoitus päätyä sinne! Sosiaalinen media näyttää vain kaikki hienot asiat, älä koskaan unohda sitä. Tiedän, että on hyvin vaikeaa olla vertailematta, mutta voimme kaikki yrittää päästä siitä yli!
Ja toinen juttu: me vaihtarit kuvitellaan, että meidän pitää kokea KAIKKI mahdollinen viiden tai kymmenen kuukauden vaihtomme aikana. Ja se on niin normaalia! Mutta meidän on myös ymmärrettävä, että isäntäperheemme ovat tavallisia perheitä, kuten meidän perheemme kotimaassamme. He ovat perheitä, joilla on paljon vastuuta, ja jotka sanovat joskus ”ei”. He eivät ole perheitä, joilla on supervoimia (vaikka joskus minusta todella tuntui, että hostäitini on supernainen, hahaha!). Vaihto on tavallista arkea vieraassa maassa, ja me saamme olla osa sitä. Ole siis kiitollinen kaikesta, mitä isäntäperheesi tekee vuoksesi - muista olla kiitollinen, ja osoita se heille! :)
Ja vielä yksi juttu: kokeile uusia asioita! Asut mahtavassa uudessa paikassa, jossa on erilaisia harrastuksia kuin kotimaassasi - kokeile niitä! Pelasin tennistä kouluni joukkueessa, ja se osoittautui parhaaksi ideaksi ikinä! Työskentelin pari kertaa vapaaehtoisena löytöeläintalossa, ja kaipaan jokaista päivää, se oli niin mahtava kokemus! Ja osallistuin koulun teatteriin - jotain mistä en ollut koskaan kiinnostunut, mutta sitten rakastinkin sitä! Älä koskaan pelkää uusien asioiden kokeilemista! Itse asiassa lopetin osan entisistä harrastuksistani, ja löysin tilalle niin paljon uusia hienoja asioita, joita nyt rakastan <3
Kyllä! Mutta sinun on oikeasti haluttava sitä - tai ainakin uskottava itseesi, että pystyt siihen. Ja ainoa henkilö, joka sen tietää, olet SINÄ! Älä anna jonkun muun painostaa itseäsi johonkin, mikä ei tunnu oikealta, mutta älä myöskään anna muiden rajoittaa itseäsi! Sinun on päätettävä itse. Tunnenko olevani tarpeeksi valmis tekemään tämän? Se on tärkein kysymys.
Lopputulos on: kyllä, kyllä, kyllä, tuhat kertaa kyllä!!! Jos sinulla on tilaisuus lähteä vaihtoon, tartu siihen! Sinulla ei ole tätä mahdollisuutta enää koskaan - lukio on ohi nopeasti, ja tämä on tilaisuutesi tehdä jotain, mikä auttaa sinua kasvamaan ihmisenä, ja jonka muistat loppuelämäsi!
Löysin STS:n etsimällä tietoa organisaatioista, jotka järjestävät lukiovaihtoja. Valitsin STS:n yksinkertaisesti siksi, että se näytti niin ystävälliseltä ja avoimelta! Kaikilla vaihtomailla oli omat yksilölliset ja kauniit kuvauksensa. Ja kun esitin ensimmäiset kysymykseni, sain apua ja tukea niin nopeasti ja helposti, että ihastuin rehellisesti sanottuna koko juttuun. Tunsin olevani hyvissä käsissä, ja nyt kun olen tehnyt vaihtoni, voin vain sanoa, että tunteeni oli oikea! Siitä hetkestä lähtien kun tein päätökseni, siihen saakka kun tulin kotiin, ja vielä viikkoja senkin jälkeen, oli STS aina paikalla, ja pystyin luottamaan heihin - aina. Jos luet tätä ja olet epävarma, ei tarvitse jatkaa etsimistä - olet löytänyt paikkasi :)
Vau. Vaihtoni muutti maailmankuvaani niin monella tavalla. Tiedän varmasti, että se auttaa minua tästä lähtien olemaan itsenäinen, ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Pystyn hoitamaan asiani itse, jos vain uskon siihen. Lisäksi se sai minut ymmärtämään, että elämässä on niin paljon mahdollisuuksia. Kun on asunut koko ikänsä samassa maassa, on tottunut tiettyihin asioihin ja mahdollisuuksiin. Nyt kun olen ollut niin kaukana kotoa ja palannut takaisin, olen tajunnut miten PALJON mahdollisuuksia maailmassa on!!!! Niin paljon tilaisuuksia, uusia ihmisiä tavattavaksi, asioita tutkittavaksi...
En koskaan halunnut tyytyä vain yhteen asiaan elämässäni, enkä tiennyt, olisiko se mahdollista. Vaihtoni sai minut ymmärtämään, että voin tehdä kaiken, josta unelmoin - jos vain uskon itseeni ja jatkan eteenpäin. Ja uskon myös, että mihin päädynkin elämässäni, tulen aina muistamaan vaihtoni pienet opetukset - sen, että olen ymmärtäväinen muita ihmisiä kohtaan, koska en tiedä heidän koko tarinaansa. Ja olen avoin, koska en voi koskaan tuomita jotain ensivaikutelman perusteella... kaikki nämä jutut tulevat tästä lähtien aina vaikuttamaan päätöksiini, ja olen ikuisesti kiitollinen, että lähdin vaihtoon, koska se tulee AINA olemaan osa minua <3 En voisi olla kiitollisempi!
Rakkaudella, Lina :D